Siirry pääsisältöön

Välitä ihmisestä. Pidä huolta.



Väestö ikääntyy huimaavaa vauhtia. Enemmistö ikääntyvistä ihmisistä elää hyvää ja mielekästä elämää kotonaan, ja he ovat monella tavoin mahtava voimavara yhteisössä. Tavoitteena on, että ikääntyneet Ihmiset asuvat omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.  Elämässä tulee akuutteja pieniä ja isoja avuntarpeita, joihin tarvitaan lisäapua. Kyky hakea, pyytää ja ottaa vastaan apua ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja, jotka edesauttavat asioiden sujuvuutta, jolloin ongelmat eivät todennäköisesti pääse kassantumaan.  Omaiset ja läheiset ovat edelleen merkittävä turvan ja avun lähde suurimmalle osalle ikääntyvistä ihmisistä. Myös naapuriapu voi olla käyttämätön resurssi. Entistä useammin myös ammattilaisten huolenpitoa ja hoivaa annetaan ikääntyneiden kotiin, mutta sen lisäksi tarvitaan muita ihmisiä tuomaan elämään sisältöä. 

Pidä huolta. Uskalla kysyä!

Yksin asuvalla ikääntyneellä ihmisellä tai apua tarvitsevalla iäkkäällä pariskunnalla voi läheisten apu olla tavoittamattomissa. Monesti erityisesti kaupunkiyhteisössä asuvilla ihmisillä voi puuttua rohkeutta pyytää apua tuttavilta tai naapurilta.  Toisaalta tiedonpuute tai luottamus avunsaantiin voivat olla esteenä virallisen avun hakemiselle. Pitkäaikainen vähittäin tapahtuva voimavarojen heikkeneminen voi tapahtua huomaamatta, jolloin ihminen ei enää itse kykene tunnistamaan avuntarvettaan. Näissä tilanteissa on tärkeää, että myös vieraalla ihmisellä on keinoja puuttua tilanteeseen ja auttaa.

Välittämisen päivä

Välittämisen päivänä 29.11 nostetaan esille keinoja, kuinka kuka tahansa voi välittää, kun huoli toisesta ihmisestä herää. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Etsivän vanhustyön verkostokeskuksessa ideoitiin välittämisenpäivä yhdessä eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken. Järjestöt tekevät ympäri Suomea erilaisia välittämisenpäivän tempauksia, joissa välitetään toisesta kysymällä toisen ihmisen tilanteesta ja toisaalta tiedotetaan myös huoli-ilmoituksesta.  Huoli-ilmoitus on edelleen liian huonosti tunnettu oikeus. Huoli-ilmoitus on huolen välittämistä kunnan ammattilaiselle, jonka velvoite on ottaa asian hoitaakseen.

Näin teet huoli-ilmoituksen

Huoli-ilmoitusta varten selvitetään henkilön nimi, osoite ja ikä. Myös asuinalue auttaa ikääntyneen ihmisen löytämisessä, jos tarkempaa tietoa ei ole. Sen jälkeen otetaan yhteys kuntaan. Huoli-ilmoituksen ottaa vastaan senioreiden neuvontapiste, vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja. Huoli-ilmoituksessa kerrotaan, kenestä huoli on herännyt ja miksi. Tilanteen kuvaaminen tarkasti auttaa ammattilaisia selvittämään vanhuksen tilanteen. Ilmoituksen jälkeen ammattilaiset ottavat yhteyttä ikääntyneeseen ihmiseen ja selvittävät hänen palvelutarpeensa.
Tekemällä huoli-ilmoituksen voit auttaa ihmistä, jonka omat voimavarat eivät riitä arjessa pärjäämiseen. Sen voi tehdä, jos huoli ikääntyneen taloudellisesta, fyysisestä, henkisestä tai sosiaalisesta pärjäämisestä herää. Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen. Se auttaa kuntaa varmistamaan, että iäkkäät ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut ja hoidon. Akuuteissa tilanteissa tulee kuitenkin ottaa yhteyttä hätänumeroon.


Etsivän vanhustyön verkostokeskus
Suunnittelijat
Päivi Tiittula &
Karoliina Randelin


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rohkea kokeileminen kannattaa etsivässä työssä

Helsinkiläisen Omakotisäätiön Birgitta Bakker ja hänen työparinsa Sirkku Sjöman etsivät haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ikäihmisiä Puotilassa ja lähialueilla jalkautumalla muun muassa yhteisökävelyjen avulla. Myös kohtaamiskoira Ruska auttaa heitä. Omakotisäätiö on aiemmin keskittynyt lähinnä vanhusten asumispalveluihin, mihin Birgitan ja Sirkun Kanto-hanke tekevät muutoksen. Hankkeen tarkoitus on löytää apua tarvitsevia ikäihmisiä ja avata Omakotisäätiön ovia uusille ihmisille. Kohtaamiskoira Ruska on berninpaimenkoira, joka emäntänsä Birgitan mukaan soveltuu erityisen hyvin tehtäväänsä. Ihmisrakas ja lempeä koira on apuna jään särkemisessä keskustelujen aikana ja toisaalta koiran silittämisestä jo itsestään saa hyvän mielen pitkäksi aikaa. Ruska on Birgitan kolmas berninpaimenkoira, ja Birgitan mukaan hänen berninpaimenkoiransa ovat muun muassa parantaneet yhden naapuruston lapsen koirakammon rauhallisella olemuksellaan. Jalkautuminen yksi ykköskeinoista Ko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kolme kovaa koota etsivään työhön: katso & kohtaa, kiireettömästi

Katherine Schaflerin, newyorkilaisen psykoterapeutin, artikkelin mukaan kaikki ihmiset kyselevät toisiltaan jokaisessa kohtaamisessa neljää kysymystä joko tiedostetusti tai tiedostamattaan. Nämä neljä kysymystä vapaasti suomennettuina ovat: Näetkö minut?  Välitätkö siitä, että olen tässä?  Olenko sinulle tarpeeksi hyvä, vai pitääkö minun muuttua jollain tapaa?  Olenko sinulle merkityksellinen? Voinko aistia sen tavasta, jolla katsot minua?  Kysymykset ovat erittäin tärkeitä läheisissä ihmissuhteissa, mutta myös jokapäiväisissä kohtaamisissa. Jopa niissä satunnaisissa kohtaamisissa, jotka eivät toistu enää ikinä, saatetaan hakea vastausta näihin kysymyksiin. Schaflerin mukaan on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä katseellaan vastaamaan näihin kysymyksiin myöntävästi. Se tapahtuu oikeasti katsomalla ihmistä sen sijaan, että vain näkisi hänet. Tähän voi riittää jopa se, että lyhyen vilkaisun lisäksi katsoo ihmistä uudestaan vaikka vain sekunnin ajan. Etsi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mielenterveysosaaminen vanhustyön työvälineenä

Kiinnostukseni ikäihmisten arkea kohtaan syntyi sattuman ja rahapulan johdatuksesta. Oli vuosi 2004, opintoni olivat tauolla ja tarvitsin pitkäksi venähtäneen reissun jälkeen kiperästi töitä. Ensimmäinen kohdalle osunut avoin toimi oli sijaisuus kotihoitajana. Minulla ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta, mutta varahenkilövälittäjän mielestä se ei ollut este: ”Jos osaat vaihtaa vaippoja vauvoille, niin osaat vaihtaa vaippoja aikuisellekin.” Alalla oli huutava pula sijaisista. Varahenkilövälittäjä oli kannustuksessaan osittain oikeassa: työssä kyllä pärjäsi kohtuullisesti etnologiopiskelijan havainnointitaidoilla ja maalaisjärjellä. Nautin ikäihmisten kohtaamisista kahden kesken, heidän tarinoistaan ja arkielämän havainnoinnista. Varahenkilövälittäjä oli kuitenkin myös väärässä. Suuri haaste työssä oli toistuva riittämättömyyden tunne. Ammattiosaamisen puute lisäsi kollegoitteni työtä: jonkun piti aina hoitaa osa toimenpiteistä puolestani. Asiakkailla oli arjen haasteita, jo...
Lähetä kommentti
Lue lisää