Siirry pääsisältöön

Ikääntyneiden puolesta, yksinäisyyttä vastaan



Mereon Etsivän vanhustyön -projektin etsivät Päivi Kiuru ja Anneli Rissanen torjuvat työkseen yksinäisyyttä. Monet etsivien asiakkaista kertovat jo ensimmäisessä puhelussaan olevansa yksinäisiä:
– On ollut tätä keskustelua siitä, miten on vaikeaa sanoittaa omaa yksinäisyyttä. Ainakaan meidän asiakkailla ei sitä ongelmaa ole ollut, Päivi kertoo. 
– Ahdistaa olla yksin kotona, eikä mikään tunnu poistavan sitä ahdistusta, Anneli jatkaa.

Oman elämäntarinan kertaaminen tärkeää
Etsivät pohdiskelevat, miten osa asiakkaista on kokenut yksinäisyyttä, vaikka kalenteri olisi jo lähes täynnä. Anneli ja Päivi nostavat yhdeksi syyksi merkityksellisen tekemisen puutteen. Toisaalta he mietiskelevät myös sitä, etteivät kaikki iäkkäät välttämättä halua rasittaa läheisiään tai edes halua jakaa kaikkia kokemuksiaan perheensä kanssa. Toisinaan voi olla helpompaa puhua kokemuksistaan tuntemattomalle, etenkin jos kokemukset ovat olleet rankkoja. Yhtä kaikki, etsivät nostavat yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi iäkkään elämässä omasta elämästä kertomisen. 
– Kun ikää tulee, sitä haluaa kerrata omaa historiaansa ja elämäntarinaansa, Päivi kiteyttää. 

Päivi ja Anneli tekevät etsivää vanhustyötä Helsingin kantakaupungin alueella. He aloittivat tänä syksynä toiminnan myös ihan uudella alueella, Vantaan Myyrmäessä. Päivi ja Anneli etsivät erilaisin keinoin yli 65-vuotiaita iäkkäitä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet kotiin. Suurin osa asiakkaista on itse ottanut yhteyttä etsiviin. Päivi ja Anneli kertovatkin heidän mainostaneen monipuolisesti somesta lehtimainoksiin ja lentolehtisiin asti. Lisäksi Päivi ja Anneli korostavat verkostoitumisen tärkeyttä etenkin toiminnan alkuvaiheessa, vaikkei jo syntyneitä verkostojakaan voi unohtaa, vaan suhteita on jatkuvasti pidettävä yllä.

Kynnys kotoa lähdölle voi kasvaa yllättävistä syistä

Mereon etsivät tekevät yksilötyötä. Ikääntyneen kotiin mennään joko yksin tai työparina, ja parin tunnin keskustelun aikana pyritään löytämään se seikka, johon ikääntyneet eniten tarvitsevat apua. Olipa kyse sitten ulkoilukaverin löytämisestä tai vaikka uuden käsilaukun löytämisestä, on apu aina yhtä tarpeen. Etsivät kertovat asiakkaasta, jonka kotoa lähteminen oli vaikeutunut esimerkiksi juuri siitä syystä, ettei hänellä ollut sopivaa kassia mukaan otettavaksi. Vetoketjut ovat pieniä, ja jos käsien toimintakyky on heikentynyt, voi siitä tulla kynnyskysymys. 
– Hän kokee itsensä teitten tukoksi ja kassalla hidastelijaksi, Päivi sanoo. 
Myös jo kerrostalojen rakenteet voi tehdä esteen kotoa lähtemiselle. Etsivät harmittelevat vanhoissa kerrostaloissa olevia veräjähissejä, joita ei pyörätuolin kanssa pysty juuri yksin käyttämään. 

Tapaamisen jälkeen pyritään löytämään ratkaisu ongelmaan tai vastaus toiveisiin. Asiakkuus ei suinkaan pääty kuin seinään, vaikka pulma olisikin jo ratkaistu: Päivi ja Anneli soittelevat heille myös kuulumissoittoja jälkikäteen. Osa asiakkaista ei halua tavata kasvotusten, vaan asiakkaan asioita hoidetaan puhelimitse. Mereon etsivien työ on erityisen tarpeen, sillä ryhmätoimintaa on pääkaupunkiseudulla jo paljon tarjolla. Pääkaupunkiseudulla onkin niin monenlaisia ryhmiä kuin kulttuurikavereita ja ulkoiluapuakin. Ryhmätoiminta ei toisaalta sovi kaikille, mutta osa asiakkaista ei myöskään halua ”jakaa ohjaajaa muiden kanssa”, kuten Päivi kertoo. Lisäksi koska tarjontaa on jo paljon, on hyvä olla palvelu, joka ohjaa niiden luokse. Päivi ja Anneli kertovat, miten monille asiakkaille Helsingin eri ryhmät ja palvelut ovat tuntemattomia.

Onnellisia kohtaamisia

Etsivien työhön kuuluu myös vapaaehtoisten ja jo löydettyjen senioreiden yhdistäminen niin, että molemmat osapuolet sopivat toisilleen niin luonteenpiirteidensä kuin käytännön aikataulujenkin suhteen. Anneli kertoi eräästä onnistumistarinasta, jossa he löysivät yhdessä asiakkaan kanssa Nappi Naapuri -palvelusta asiakkaalle puutarhatoverin. Asiakas ei pystynyt enää itse hoitamaan viljelyspalstaansa yksin, mutta apurin kanssa se onnistui. Kevään aikana toverukset kasvattelivat taimiaan ja kylvivät siemenet. Kesän aikana hoidettiin puutarhaa ja loppukesästä oli sadonkorjuun aika. Päivin onnistumistarina taas oli sellainen, jossa hän sai asiakkaansa lähtemään ryhmään näkövaikeuksista huolimatta. Asiakas ihastui ryhmään toden teolla, ja ryhmästä löytyi toinen seniori, joka lupasi auttaa asiakasta sinne kulkemisessa. 
– Hän kertoi, miten häntä ei saa siitä ryhmästä kirveelläkään pois! Päivi kertoo hymyillen. 

Etsivien työ on tärkeää

Lopuksi Päivi ja Anneli haluavat kannustaa kollegoitaan. 
– Etsivät tekevät todella arvokasta työtä. En tiedä, miten paljon sitä arvostetaan yhteiskunnallisesti, kun vanhuspuoli jää niin usein katveeseen. Tämä työ on myös puolestapuhumista, sillä vanhukset eivät usein ole niitä, jotka nousevat barrikadeille tai lähtevät marssimaan banderollit liehuen oikeuksiensa puolesta, etsivät painottavat. Hienon keskustelun aikana on tullut selvyys siitä, että etsivät suhtautuvat intohimolla omaan työhönsä. Heihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Facebookissa https://www.facebook.com/MEREOnEtsivat/ tai Twitterissä https://twitter.com/etsivat



Etsivän vanhustyön verkostokeskus

Suunnittelija

Karoliina Randelin

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rohkea kokeileminen kannattaa etsivässä työssä

Helsinkiläisen Omakotisäätiön Birgitta Bakker ja hänen työparinsa Sirkku Sjöman etsivät haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ikäihmisiä Puotilassa ja lähialueilla jalkautumalla muun muassa yhteisökävelyjen avulla. Myös kohtaamiskoira Ruska auttaa heitä. Omakotisäätiö on aiemmin keskittynyt lähinnä vanhusten asumispalveluihin, mihin Birgitan ja Sirkun Kanto-hanke tekevät muutoksen. Hankkeen tarkoitus on löytää apua tarvitsevia ikäihmisiä ja avata Omakotisäätiön ovia uusille ihmisille. Kohtaamiskoira Ruska on berninpaimenkoira, joka emäntänsä Birgitan mukaan soveltuu erityisen hyvin tehtäväänsä. Ihmisrakas ja lempeä koira on apuna jään särkemisessä keskustelujen aikana ja toisaalta koiran silittämisestä jo itsestään saa hyvän mielen pitkäksi aikaa. Ruska on Birgitan kolmas berninpaimenkoira, ja Birgitan mukaan hänen berninpaimenkoiransa ovat muun muassa parantaneet yhden naapuruston lapsen koirakammon rauhallisella olemuksellaan. Jalkautuminen yksi ykköskeinoista Ko...

Kolme kovaa koota etsivään työhön: katso & kohtaa, kiireettömästi

Katherine Schaflerin, newyorkilaisen psykoterapeutin, artikkelin mukaan kaikki ihmiset kyselevät toisiltaan jokaisessa kohtaamisessa neljää kysymystä joko tiedostetusti tai tiedostamattaan. Nämä neljä kysymystä vapaasti suomennettuina ovat: Näetkö minut?  Välitätkö siitä, että olen tässä?  Olenko sinulle tarpeeksi hyvä, vai pitääkö minun muuttua jollain tapaa?  Olenko sinulle merkityksellinen? Voinko aistia sen tavasta, jolla katsot minua?  Kysymykset ovat erittäin tärkeitä läheisissä ihmissuhteissa, mutta myös jokapäiväisissä kohtaamisissa. Jopa niissä satunnaisissa kohtaamisissa, jotka eivät toistu enää ikinä, saatetaan hakea vastausta näihin kysymyksiin. Schaflerin mukaan on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä katseellaan vastaamaan näihin kysymyksiin myöntävästi. Se tapahtuu oikeasti katsomalla ihmistä sen sijaan, että vain näkisi hänet. Tähän voi riittää jopa se, että lyhyen vilkaisun lisäksi katsoo ihmistä uudestaan vaikka vain sekunnin ajan. Etsi...

Mielenterveysosaaminen vanhustyön työvälineenä

Kiinnostukseni ikäihmisten arkea kohtaan syntyi sattuman ja rahapulan johdatuksesta. Oli vuosi 2004, opintoni olivat tauolla ja tarvitsin pitkäksi venähtäneen reissun jälkeen kiperästi töitä. Ensimmäinen kohdalle osunut avoin toimi oli sijaisuus kotihoitajana. Minulla ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta, mutta varahenkilövälittäjän mielestä se ei ollut este: ”Jos osaat vaihtaa vaippoja vauvoille, niin osaat vaihtaa vaippoja aikuisellekin.” Alalla oli huutava pula sijaisista. Varahenkilövälittäjä oli kannustuksessaan osittain oikeassa: työssä kyllä pärjäsi kohtuullisesti etnologiopiskelijan havainnointitaidoilla ja maalaisjärjellä. Nautin ikäihmisten kohtaamisista kahden kesken, heidän tarinoistaan ja arkielämän havainnoinnista. Varahenkilövälittäjä oli kuitenkin myös väärässä. Suuri haaste työssä oli toistuva riittämättömyyden tunne. Ammattiosaamisen puute lisäsi kollegoitteni työtä: jonkun piti aina hoitaa osa toimenpiteistä puolestani. Asiakkailla oli arjen haasteita, jo...