Yksinäisyyden kokemuksellisuus etsivän työn lähtökohtana

Etsivän vanhustyön kohderyhmänä ovat usein yksinäiset iäkkäät ihmiset, jolloin tavoitteena on ymmärtää yksinäisyyden monimuotoista ja vaihtelevaa luonnetta. Tavoitteen ja sen toteutumisen suhteen näyttää olevan kuitenkin ristiriitaa. Tutkimuksissa on tullut esille, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät aina löydä yhteistä ymmärrystä yksinäisyyden kokemuksellisesta kohtaamisesta. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan työntekijät ovat havainneet yksinäisyyden tunnistamisen ja tulkinnan haasteet myös kentällä. 

Tulkintoja ihmisten elämäntilanteista ja arjesta saatetaan tehdä yleistäen: ”Terttu on yksinäinen, kun on asunut niin pitkään yksin” tai ”Ei Kalevi ole yksinäinen, kun on niin monessa mukana”. Haasteet ovat liittyneet esimerkiksi työntekijöiden koettuun kiireeseen, vaihtuviin asiakkaisiin tai työtehtäviin sekä siihen, että yksinäisyydestä ei ole riittävästi tietoa. Olemme keskustelleet aiheesta paljon ja havainneet sen olevan tärkeää yksinäisyysilmiön ymmärtämisessä. Laajempi keskustelu aiheesta on paikallaan.

Yksinäisyyden kokemus vaihtelee

Yksinäisyyden kokemus on aina henkilökohtainen ja sisäinen – eikä se sellaisenaan näy ulospäin. Jokainen kokee yksinäisyyttä omalla tavallaan, ja yksinäisyyttä voi ilmetä yllättävissäkin paikoissa ja elämäntilanteissa.  Ilmenemismuotoja toki on useita ja yksinäisyyttä kokevat iäkkäät ihmiset voivat puhua kokemuksestaan monin erilaisin ilmaisuin. Yksi kertoo suoraan ja avoimesti yksinäisyydestään, toinen surusta ja ikävästä, kolmas tarpeettomuuden tunteestaan. Monet palvelutalossa asuvat kokevat itsensä näkymättömäksi tai kuvaavat kynnystä kotioven ja kohtaamisten välillä liian suureksi. On myös monia tilanteita, joissa yksinäisyyttä kuvaavia sanoja voi olla vaikea löytää. Jos sanoja ei löydy, yksinäisyys voi kanavoitua ulos esimerkiksi heikompana terveyskäyttäytymisenä. Voidaan tarttua pulloon tai syödä huonosti.

Kokemuksellisuus on tärkeä lähtökohta yksinäisyyden tavoittamiseen ja lievittämiseen tähtäävässä etsivässä työssä. Yksinäisyyden vaihtelevan ja yksilöllisen luonteen ymmärtäminen on olennaista. Avaimia ovat yksinäisyyden ottaminen puheeksi arvostavalla tavalla, sen tunnistaminen ja ymmärtäminen. Kohtaamisen tilanteissa yksinäisyyttä ei ole aina kuitenkaan helppo tunnistaa. Ulkopuolinen saattaakin määrittää yksinäisyyden yksioikoisesti ja ohittaa ihmisen oman, joskus hyvin kipeänkin kokemuksen.

Esimerkiksi yksinäisyyden ajallinen vaihtelu voi vaikeuttaa tunnistamista: henkilö, joka kokee yksinäisyyttä tänään, ei välttämättä koe sitä huomenna. 

Pahimmillaan se voi vaivata vaikkapa yöllä unta odotellessa tai pimeinä vuodenaikoina, kun liikkuminen muiden luo on vaikeaa. Mutta silloin, kun henkilö tulee kohdatuksi, hän ei koe yksinäisyyttä. Tunnistaminen saattaa olla vaikeaa myös silloin, jos henkilö on aktiivinen osallistuen erilaisiin toimintoihin, mutta kokee silti sisimmässään syvää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Usein yksinäisyys hiipii elämään erilaisten muutosten myötä: esimerkiksi läheisten menetys tai muutto palvelutaloon voi altistaa sille. Haja-asutusalueilla yksinäisyys voi kytkeytyä pitkiin välimatkoihin ja harveneviin lähiyhteisöihin. Joku taas saattaa olla erityisen onnellinen elellessään yksin kaukana muista: ulkoiset puitteet kun eivät määritä ihmisen sisäistä kokemusta.   

Koulutus lisää ymmärrystä

Ystäväpiiri-toiminnassa olemme havainneet, että koulutus on yksi keskeinen väline yksinäisyyden kokemuksellisuuden ymmärtämiseen ja kokemusten lievittämiseen.

Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan vaikuttavuuden keskeisenä tekijänä onkin ohjaajien huolellinen, ammattitaitoinen ja käytännönläheinen koulutus, jossa yksinäisyyden monimuotoisuuden hahmottaminen on keskeinen teema. Tämä tieto on myös etsivän työn kulmakivi arvostavan, kiireettömän ja läsnäolevan kohtaamisen rinnalla. Ohjaajien on tärkeää pohtia, keitä ryhmään halutaan löytää ja miten heidät tavoitetaan. Yksinäisyyden kokemuksellisuuden sisäistäminen auttaa huomaamaan kielteistä yksinäisyyttä siellä, missä emme heti arvaisi sitä olevan.

Kysyvä löytää

Yksinäisyyden tunnistamiseen liittyy myös etsijän omien kokemusten reflektointi. Lähes kaikilla meistä on ainakin ohimeneviä tuntemuksia yksinäisyydestä tai havaintoja lähipiirin kokemasta yksinäisyydestä. Näitä voi ja kannattaa hyödyntää etsivää työtä tehdessä. Myös etsijän oman toiminnan arviointia on tärkeä tehdä sen suhteen, miten kohtaamistilanteissa yksinäisyyttä ja siitä kysymistä sanoittaa. On pystyttävä keskustelemaan ja kysymään yksinäisyydestä - luontevasti. Lämmin, kiireetön ja luottamuksellinen keskustelu voi ohjata polulle, joka parhaimmillaan johtaa yksinäisyyden lievittymiseen. Polulla lievittämisen menetelmiä voivat olla yksilöllinen tuki, erilaiset ryhmätoiminnat tai pelkästään tieto siitä, että joku ymmärtää.

Blogikirjoitus perustuu Ystäväpiiri-toiminnasta tehtyihin tutkimuksiin ja käytännön kenttätyöhön, Anu Janssonin valmisteilla olevaan väitöskirjatutkimukseen yksinäisyydestä palveluasumisyksiköissä sekä Marjo Pääkön opinnäytetyöhön etsivästä työstä.

Kirjoittajat:

Anu Jansson, vanhempi suunnittelija
Marjo Pääkkö, Pohjois-Suomen ja Lapin alueohjaaja

Lisätietoja: etunimi.sukunimi@vtkl.fi

Kirjoittajat työskentelevät Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa. Vanhustyön keskusliitto vie yksinäisyyttä lievittävää, tutkimuksin vaikuttavaksi todettua Ystäväpiiri-ryhmämallia eri puolille Suomea kouluttamalla vanhustyön vapaaehtoisista ja ammattilaisista Ystäväpiiri-ohjaajia, jotka toteuttavat ryhmiä omissa yhteisöissään. Esimerkiksi erilaiset järjestöt ja kunnat hyödyntävät Ystäväpiiri-mallia toiminnassaan.

Ympäri Suomea kokoontuviin ryhmiin on osallistunut 12 vuoden aikana jo yli 9000 iäkästä ihmistä, joista valtaosa on saanut elämäänsä ystäviä, vertaistukea, iloa ja uusia kokemuksia. Yksinäisyys on palautteiden mukaan lievittynyt yhdeksällä kymmenestä osallistujasta Ystäväpiiri-ryhmän aikana. Osallistujista 98 % suosittelee toimintaa muille.

Tulevan syksyn Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutukset järjestetään Ivalossa, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Tampereella. Keväällä 2019 koulutuksia on tulossa Kajaaniin, Mikkeliin, Seinäjoelle ja Riihimäelle. Sosiaali- ja terveysministeriön tukee Ystäväpiiri-toimintaa Veikkauksen varoin. Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta ja koulutusten tarkemmat tiedot: http://www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta.